maanantai 24. marraskuuta 2014

Täällä ollaan... Taas.




Hei vaan kaikille! Aiiika pitkä aika ollu taas tahatonta taukoa bloggailusta. Kun on se kännykkä, jolla pääsee kaikkialle netin ihmeellisessä maailmassa, ni ei enää tuu oltua koneella. Blogiinkin sillä pääsee, mutta postauksia on ärsyttävä kirjottaa sillä ja ei sieltä oikee kuviakaa saa lisättyä. 
Toinen syy on tuo koulu. Koulu, koulu, koulu... 
Hyvänä kolmosena tulee kaikki harrastuset ja työt. Kaks kertaa viikossa tallilla, sit kerho-ohjaajana kerran viikossa ja kavereitaki pitäs joskus nähä, samoin pitää omasta kunnosta huolta. Eli lenkkeily vie kans kummasti aikaa. Syitä löytyy ja niitä riittää vaikka muille jakaa, mutta kukaan näitä tuskin haluaa itelleen. 
Viikko jälleen käynnissä, enkä maanantain kunniaks halua tehä mitään muuta repäisevää kuin sen, että hilauduin koneen äärelle kirjottamaan postausta. Mitään muuta järkevää ei oikeen maanantaisin saa aikaseks, ku meinaa aina ihan nukahtaa pitkin koulun käytäviä ja kotona ruokapöytään. Jakson loppuminenkaan ei edesauta asiaa yhtään. Kokeita, sitä se merkitsee, ainaki mulle. 

Tauon aikana ei mulle oo tapahtunu mitää maailmaa mullistavaa. Sitä perus arkea vain rullataan eteenpäin. En tiiä, vaikka välillä mentäski vähä taaksekipäin. Tässä sitä nyt kuitenki ollaan ja joulu jo pukkaa ovesta sisää. Mulla on iha hirvee joulufiilis, enkä mä enää jaksa oottaa joululomaa ja niitä herkkuja mitä sillon saa syödä. Suklaa, mä rakastan sua ♥ Ainii hei, on tapahtunu yks juttu, mitä ei mun kohalle olis heti osannu oottaa. Nimittäin karkkilakko.. Hulluin asia, mihin oon tähän mennessä ryhtyny. Siis tää on tämmöstä kituuttamista eteenpäin. Aina karkkikuvien kohalla tulee semmonen hirvee sokerinhimo, eikä pysty olee paikalla.. Ai vierotusoireitako? Eheeei mun mielestä. Mä syön sit sokerinhimoon porkkanaa... Tepsiny tähän asti. Onneks enää marraskuu loppun ja sit tää vetää karkkia naamaan nii että kaupan hyllyt ammottaa tyhjyyttään, mutta mun maha ei. ;D



Tässä vielä joku viimesyksyinen kuva minusta ja Jesperistä.