sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Pompin portaat alas kilpaa Jesperin kanssa...

Oikein mahtavaa sunnuntaita! Siis niille, kellä se on mahtava. Itselläni lähestyvä koeviikko tarkottaa sitä, että seuraavat melkein kaksi viikkoa päivät menee nenä kiinni koulukirjoissa. Ihanat seitsemän koetta edessä! 




En ala pohtimaan tän hetkistä maailmanmenoa, vaikka kaikki se järkyttävää onkin. Valitettava tosiasia on, että joillekkin vastaava on ihan arkipäivää. 
Mennään siis mun arkeen.

Herätys soi kello 6.30. Painan torkkua ja jatkan unia. Torkutan kolme kertaa ja 7.00 on pakko nousta ylös. Viimeistään. Heitän peiton syrjään ja painun naamapesulle. Naamapesun jälkeen laitan suoristusraudan kuumenemaan ja kohta suoristelenkin jos hiuksia. Päivän vaatteet olen katsonut jo edellisenä iltana säästääkseni aamusta aikaa. 

Pompin portaat alas kilpaa Jesperin kanssa. Käytän Jesperin ulkona ja annan hänelle ruuan. Annan Jesperin syödä rauhassa ja menen itsekin syömään. Normaaliin aamupalaani kuuluu kaurapuuro ja sen lisäksi milloin leipää, milloin jogurttia. Aamupalan jälkeen vien Jesperin ulos. 

Ennen kouluunlähtöä pesen totta kai hampaat ja 8.10 on aika lähteä pysäkille odottamaan linkkua. Linkku lähtee 8.20 ja kun koko lenkki on kierretty, ollaan koululla kello 8.50. Tunti alkaa heti. Maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin ihanasti matikalla. Tunteja on yhdeksästä neljään, ilman hyppytunteja. Torstaina päästään kolmelta ja perjantaina jo yhdeltä. Muutoin tunteja on jatkuvasti. Onneksi jakso vaihtuu kohta ja saadaan ihanaakin ihanammat hyppytunnit takaisin! Vielä viikko tätä tuskaista jaksoa pitää kestää. 

Kotiin päästyäni olen rättiväsynyt. Päiväunia en silti ota. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, etten nukkuisi yöllä silmällistäkään, jos nukkuisin päiväunia. Kahvi on oiva kaveri tässä vaiheessa. Kuppi vahvaa kahvia heti koulun jälkeen auttaa pitämään hereillä. 

Illat meneekin sitten Jesperin kanssa ulkona, sekä yksin lenkkeillen. Tiistaisin sekä lauantaisin käyn tallilla hoitamassa hevosia ja ratsastamassa.  Niin ja tietenkin: Jos edessä häämöttää koeviikko täytyy silloin vain lukea ja lukea. 

Viikon päätteeksi vietetään aikaa kavereiden kanssa. Jutellaan ja syödään silloin kun kukaan ei ole herkkulakossa. 

Ensi lauantaina on tiedossa kivaa ohjelmaa. Ainoa haittapuoli on, että reissuun lähdetään aikaisin aamulla, joten myöhään ei sovi nukkua. Onneksi linja-autossa on hyvät penkit ja siellä voi nukkua. Nyt kuitenkin takaisin tähän päivään ja paluu kirjojen ääreen. 


   

lauantai 15. elokuuta 2015

Ensivaikutelma plussan puolella

Tällä viikolla mulla ja muutamalla muulla alkoi lukio. Ensivaikutelma taitaa mennä plussan puolelle. Vapaatunteja siellä täällä, eikä tarvitse erillisiä lupia mihinkään. 75 minuutin oppitunnitkin kuluu oikeestaan aika nopeasti. Paitsi fysiikan tunnit.. Ja lukiolaisten oma lukutila on niin iso plussa. Siellä saa olla tietyllä tavalla rauhassa, vaikka siellä välillä lentpalloa pelataankin. Mun mielestä siellä on kiva tunnelma. :)
  Läksyjä vaan tahtoo tulla. Ja niihin myös menee aikaa. Kappaleet kannattaa lukea aina, muuten kokeiden aikaan tulee kiirus. Neljän päiviä ei millään meinaa jaksaa ja oikeestaan on aika turhauttavaa, kun pääset vartin yli neljä kotiin ja suoraan tekemään läksyjä. Sitten ootkin jo niin väsynyt, ettet jaksa tehä mitään muuta kun nukkua. Ja kas, koko kaunis päivä meni näin.. 
  Mutta kyllä mä oon mielummin lukiossa kuin yläkoulussa. Jos niiden kahen väliltä täytyy valita. :D





  Tänään mulla oli jälleen tallipäivä. Menin sinne jo aamulla, että oon kotona sitten siihen aikaan, että saa alkaa tekee ruokaa ja että lenkin kerkeää heittää ennen saunaa. Oli kyllä lämmin päivä, jopa rusketuin tallilla ollessa kun T-paitasillani siellä tein hommia. Illemmalla sit otin Jesperistä kuvia kun se 'pelas' jalkkista. Toisinsanoen se poseeras kameralle pallo edessään. Kyllä me sen kans sit pelattiinkin, se tykkää siitä ihan hirveesti. :D Se jopa puski palloa.





  Huomenna on tulevan kummilapsen ristiäiset. Mun eka kummilapsi ja kieltämättä mua vähän jännittää, vaikkei siinä oikeestaan mitään jännitettävää oo. Mut tosi kivaa on kuitenkin tulla kummiks. :) Eli suuntana huomenna Jyväskylä.

Hyvää lukuvuotta jokaiselle! 

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Pakkaan mukaan isän vanhan T-paidan

Oon tässä jo muutaman päivän ajan yrittäny miettiä, että mitä mä pakkaisin mut matkalaukkuun mukaan.. Jotai semmosta kesästä, pitkää ja lyhyempää vaatetta, mutta se kaikkein suurin ongelma on sit siinä, ettei mulla ole kunnollisia 'löhöilyvaatteita.' Elikkä semmosia, millä vois olla ja maata vaikka maassa, eikä tartteis pelätä, että millon menee sotkuun. Kaikennäköstä lyhyttä paitaa on, shortsia ja ompa hamettakin. Mekkokin löytyy. 
 .. Mekko on valkonen. Shortseja haluaisin käyttää ihan ihmistenkin ilmoilla ilman, että takapuolessa vilkkuu mutainen tahra. Hame on hieman juhlallisempi, sitähän en siis sotke. Ja kaikkia mun teeppareita haluan käyttää esimerkiks koulussakin.. 
  Joo, mä tiedän, että eletään nykyaikaa jossa on pesukoneet ja kaikki. Mulla vaan sattuu olee ainoastaan yks musta t-paita.. :D Kaikki muut on valkosia, jossa jotain tekstiä/kuva. Valkosiin useimmiten jää jonkinlainen todella himmeä tahra. Vaikkei sitä muut huomaa, itseä se häiritsee eniten.. Ehkä mä pakkaan mukaan vaan huonoimmat collarit mitkä löydän ja isän vanhan paidan. Niillä ainakin voi tehä töitäki. :D



  No en tullu ihan puhuu mistään matkalaukun pakkaamisesta. Aattelin ensimmäistä kertaa laittaa teille asukuvia! Kertoa, mistä mikäkin vaate on ostettu ja hinnat, jos muistan ne. Nää asukuvat ja -postaukset ei oo ollu oikeen mun juttu, enkä oikeen vieläkään osaa toteuttaa tätä. Varmasti kaikki on huomannu, ettei mun blogi todellakaan ole mikään muotiblogi. Tänään kävin ihmisten ilmoilla ja vedin ensimmäiset vaatteet päälle mitkä löysin. Päähän tein sotkunutturan nopeesti ja eikun menoks! Tykkäsin näistä vaatteista. Ne oli päällä hyväntuntuset ja oli helppo olla. Farkut jousti ihanasti ja paita oli sopivan rento. Kengät kivat jalassa. Iski sitten idealla ja kävästiin ottaa kuvat. 




Kengät: Stadium norm. 19,95 ALE 9,95
Paita: JC norm. 20.00 (?)
Housut: Veero Moda 34,95

Varsinkin toi kenkien kuosi on ihana! Kukkaisenakin oli, mutta niissä ei ollut kokoja. Onneksi oli yhtä ihanat erilaisella kuosilla! :)
 

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kesää tähän asti




Ai mitäkö oon kesällä puuhannu..? En ainakaan pyöriny blogin puolella. 
Kesäkuussa olin ennen juhannusta keskiviikosta perjantaihin ratsastusleirillä. Josta taisin tänne infoillakkin. Oli muuten huippu leiri! Sai ihan nauraa vatsalihakset hellinä ja syyä herkkuja. Sai olla hevosten kans ja sen sellaista. 
Sitten oli juhannus. Taas syötiin. Ja syötiin. Nii ja syötiin. Tuntuu että jo juhannuksena tuli kesän herkkusaldo täyteen, mutta eeei se siihe suinkaan loppunu. :D 
Sitten oonki melkeen vaan köllötelly kotosalla ja kouluttanu tota ihanan itsepäistä koiraa. Onhan se jo kaks vuotias, mutta vielä on pientä hiomista erinäisissä jutuissa. Nyt se alkaa jo oppimaan ja oikee mukava huomata, että se ei oikeesti enää jekkuile ja tee niin ku itseä huvittaa. :D Taipumusta tähän on ollu.. 





Ainiin, kävin mä viikko sitten Jyväskylässä tuhlaamassa rahaa. Mukaan lähti kengät äiti tykkää, paita, housut, snäpäri ja juomapullo. Niin, ja tottahan toki lukioon kirjat ekalle kurssille. Aatella, että minä, minä, joka normaalisti inhoaa koulua, kulutan rahaa kirjoihin ja edes ylipäätään menen lukioon. :D Oon varmaan monet kerrat selittäny, miks sitä niin inhoon. Selitänpä vielä kerran. Ensinnäkin aikaset aamut ei oo mun juttu. Ja mulla tosiaan siis soittaa kello seitsemältä. Onneks täällä alkaa koulu vasta ysiltä. Tai no peruskoulu. Toisen asteen kouluissahan se saattaa alkaa vaikkapa kymmeneltä.. Yks hyvä syy inhota koulua on myös se, että tunnit on pitkiä ja välitunnit lyhyitä. Kouluruoka ei oo mun herkkua, eikä tunneilla saa koskaan jutella. Tai no.. Ainahan siitä kielletään, koska muille on annettava työrauha, mutta jos kaikki puhuu ja tekee samalla tehtäviä, en nää siinä mitään ongelmaa. Nyt sit varmaan tullaan sanoo keskenkasvuseks kakaraks, kun mä inhoon koulua enkä halua mennä sääntöjen mukaan, mut ei. On siellä jotain hyviäkin puolia. Yhdeks esimerkiks voisin sanoo vaikka sen, että näkee kavereita ja saa hyvän pohjan elämälleen. Ja mikskö hain lukioon? Onhan se yleissivistävä koulutus ja joihinkin kouluihin on hyvä olla ylioppilastutkinto. 
  ........ Miks mä puhun kesälomalla koulusta?




Palataan tohon kenkien ostoon, jos joku ihmettelee tota 'äiti tykkää' lausetta. Mä rakastan kenkiä. Mulla vaan vissiin on äitin mielestä niitä hieman liikaa.. Mä en vissiin tartte joka päivälle eri kenkiä. Mutta minkäs teet, jos tykkäät kengistä. :D Joillain se juttu on laukut, jollain korut ja jollain takit jne... Tottahan se on, että toi kenkähylly on aika täys, enkä mä ees meinaa mahuttaa noita uusia kenkiä sinne enää. Ne saakoon olla mun huoneessa toistaseks siinä kenkälaatikossa, missä ne tulikin. 

Tulevana lauantaina on pikkusiskon rippijuhlat. Juhlat on aina kivoja. Koti on siisti ja pöydät täynnä hyvää ruokaa. Kaikilla hyvä mieli yms. Kyllä te tiedätte nää jutut. :D Ainoo mitä inhoon, on noi kaikenlaiset yhteiskuvat. Tilannekuvat on ok, mutta sit ku pitäs oikee asettua ja olla suht. normi, ni se on lähes mahotonta.. Ei siinä oo koskaa kaikilla hyvä ilme tai asento tmv. Mutta ehkä mä selviän. 
  Mutta palailempa tänne taas jossain vaiheessa. Lupaan ainakin enne koulujen alkua kirjoittaa jotain. ;) 




tiistai 16. kesäkuuta 2015

Kuulumisia



Kesäiltoja, täältä ruudun edestä!
  Mun kesä on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikken hirveesti oo mitään erikoista tehny. Muutama ilta (päivä ja ilta) viikossa kuluu loistavasti tallilla ja muut illat menee siinä sivussa, kunhan tekemistä keksii. En kauheesti oo käyttäny mielikuvitusta siihe, että mitä vois tehä. Kännykän ihmeellinen maailma kiehtoo. Paha tapa, paha tapa. Itse asiassa ku kerta kännykällä olemisesta puhutaan, ni toissailtana aattelin sängyssä ennen nukkumaanmenoa, että huomenna en oo muutaku ihan pakollisen ajan puhelimella. Eli siis että jonkun tietyn ajan välein käyn vastaamassa viesteihin yms. Mutta kakat! Puhelimen akkua meni silloin seuraavana päivänä, eli eilen, ennätysmäärä! Latasin kännykän kaksi kertaa sinä päivänä... Että miten meni, noin niinkun omasta mielestä..? 
  Eilen aateltiin pikkusiskon kans oikeen repästä ja lähtee kuvaamaan noihin maalaismaisemiin. Ei täältä oikeesti mitään muuta löydy ku peltoja, metsää ja peltoteitä. Okei, onhan ne ihan nättejä paikkoja, mutta kyllä niihinki joskus kyllästyy. Tarkottaa siis sitä, että kuvien taustat on aina samankaltasia. Joko peltoa, metsää tai peltotie. 
  Joka tapauksessa ihan kivoja kuvia tuli. Omat kuvat olis voinu paremminkin onnistua, mut tyytyminen oli nyt näihin. 


  Tylsinä päivinä, kun puhelinkaan ei jaksa kiinnostaa, nappaan kameran ja otan kuvia mistä sattuu. Tällä kertaa kohteeks osu kukat ja sisko siitä sit sanokin että "ai tuleeks susta nyt joku kukkabloggaaja.." Öö.. Ei, vielä ei niin paljon kukat kiinnosta, että niistä blogia alkaisin pitämään. :D Vaihtelin asetuksia, ei ollut tuttu kamera kourassa, niin niiden kans sai kyllä värkätä. Oma kamera paras kamera..
  Huomenna tiedossa kolmen päivän ratsastusleiri. 'Omalle' tallille tallityttöjen leiri. Mä niin tiedän että siitä tulee huippu leiri, ku sillä porukalla jotaki tehään! :D Täytyy nyt ladata akut sinne, että jaksaa riehua. Nyt nukkumaan! :)



 

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Minäpä kerron teille tarinan...

joka voi selittää paljon monia asioita.

 Kuvahaun tulos haulle univaje terveysriskinä

Viime puolivuotinen tähän asti on ollut lievästi kuvaillen tuskaa. Jo ennen joulua olin hyvin väsynyt, mutta kun lomalla tuli valvottua öitä ja nukuttua päivät, meni rytmi totaalisesti sekaisin. En saanut normaalista rytmistä kiinni kunnolla lainkaan. Oli hyviä päiviä, sillä olin saanut nukuttua yöni kerrankin kunnolla, mutta lähes kaikki päivät meni aika utuisissa merkeissä. En siis juurikaan muista mitään talvesta ja keväästä. 
  En saanut nukuttua öisin. Juurikin tämän joululoman valvottujen öiden takia. Sain unen aikaisintaan kahden ja kolmen maissa. Hyvinä öinä nukahdin jo kello yksi. Ja jos mulla on yhtään matikkapäätä, niin voin sanoa että keskimääräisesti nukuin yössä noin neljä tai viisi tuntia. Joskus myös heräilin öisin enkä saanut unta tuntiin. Näin ollen sain unta pollaan vain noin kolme tai neljä tuntia. Sikspä kysynkin, jaksasitko sinä tällä unimäärällä?
  Tästä syystä koulu ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Kokeista tuli huomattavasti huonompia arvosanoja kuin aikaisempina vuosina. Numerot tippui tippumistaan ja kaikkien aikojen huonoin koearvosanani tuli ysin viimeisestä kokeesta. Fysiikan kokeesta siis. Ja se oli vitonen.. Mä itkin, kun näin sen numeron. Mä en vaan ollut tottuntu sellaseen arvosanaan ja se harmitti. Toki tiesin sen, miksi siitä niin huono numero tulikin. En jaksanut opiskella koulussa. Enkä myöskään kotona. En lukenut yhteenkään kokeeseen ysin aikana. Saatoin selitellä tätä ja uskotella itsellenikin, ettei mun aika riitä, kun on noita harrastuksia ja muuta. Mutta pikkuhiljaa mun oli aika alkaa uskomaan se tosiasia, että mä olen liian väsynyt. Ja jos siihen ei tule muutosta, se vie mut ennenaikaseen hautaan. 

Kuvahaun tulos haulle väsymys
  
Olin todella ärtynyt ja mikään ei sujunut. Nukuin päiväunia koulun jälkeen neljä tuntia. Vetäydyin myös monesti omiin oloihini ja jouduin tarkkaan miettimään sanojani, etten tiuskaise vahingossa jotain väärää. Joskus en vain jaksanut miettiä ja paha mielihän siitä varmaan molemmille tuli. Kenelle nyt ikinä mitään pahaa sanoinkaan. Varmaan aika usealle. Mä pyydän anteeks mun käyttäytymistä. Mä toivon, että te ymmärrätte. Musta ei ollu sanoo tätä kellekkään kasvotusten, sikspä mä kirjotan sen tänne teille.

  Mä toivon, että te tajusitte tästä jotakin. Että saitte selvää. Kirjoitin vain sanoja, jotka tuli ensimmäisenä mieleen ja siksipä teksti voi olla hyvin sekava. Voitte myös arvata, miks täällä blogissakaan ei oo tapahtunut ihmeempiä. Noh, juurikin niiden neljän tunnin päiväunien takia. Toivottavasti te ymmärrätte nyt, kuinka tärkeitä ne yöunet on. Mä ite tajusin sen viime keväänä. 
  Ensi syksynä menen lukioon. Ja jos siellä en jaksa opiskella ja jos en kotona jaksa opiskella, niin mä en suorita lukioa viidessäkään vuodessa.. 
  Nyt alan olla normaali iloinen itseni. Syön joka päivä vitamiineja ja muutenkin normaalia ruokaa useammin. Oon huomannu, että jaksan hyvin. Vielä kesäloman ekalla viikolla heräsin ekan kerran vasta kaheltatoista, mut nyt herään jo yhdeksältä ensimmäisen kerran. Nousen ylös kymmeneltä. Tästä on suunta vain ylöspäin. 

Synkkää tekstiä kesän ekaks postaukseks, mutta joka tapauksessa; Nauttikaa kesästä ja hyvää lomaa ihan jokaiselle! :)

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

"Sil oli samanlaiset sukat ku mulla.."





Alotetaan tää nyt näin, että mun järkeen ei mahu se, ettei toisilla sais olla samanlaiset vaatteet ku sulla itellä on. Mulle tää ei oo ikinä ollu ongelma, vaikka jollain onki samanlaiset vaatteet. Sit ku sä ite oot vaingossa tai vähemmän vahingossa ostanu samanlaisen vaatteen ku jollain sun kaverin isän kaiman bestiksen tytöllä on, ni sit sua katotaa koulussa sillee silmät pullistuneina päästä että: "Kui toi viittii matkia..?"

Siis kun asiahan on näin, että niillä muilla vaan on joku asenneongelma. Nimenomaan sitä kohtaan, että jollain on samanlainen paita ku itellä. Oikeesti, ei se mee niin, että ku meet kauppaan, ni sä näät jotku täydelliset housut ja aattelet että "Vitsit ku olis halvat ja just sopivaa kokoa." Ni sit sun päähän pälkähtää että "Eiku en mä voikkaa ostaa näitä, ku joku on kai kerenny jo ennen mua." Ja tää joku asuu sua siis ehkä noin 500km:n päässä. Me käveltäs oikeesti ilman vaatteita tuolla suurin osa kansalaisista, jos se menis näin. 
Hei miettikää, ne kaikki tuhannet samanlaiset housut ei oo tehty vaan yhtä ihmistä varten..





Mulle on yks hailee, vaikka jollain oliski se samanlainen toppi ku mulla. Se samanlainen musta perus toppi, ku se nyt sattu vaan olemaan jokaiselle vartalotyypille hyvä, ni miksei sitä sais ostaa.. Mulle on ihan sama, vaikka joku matkis mun tyyliä suoraan. Kopiois sen täysin, sillon voi aatella että se vaan tykkää mun tyylistä, siks se ostaa samanlaisia vaatteita. 

Tai sit jotkut vaan on niin kapeekatseisia. Eikä me voida sille mitään, jos ne kattoo nenänvartta pitkin, ku kävelet samanlaiset pökät jalassa..